Simulan tila sijaitsee Sastamalan Mouhijärven Salmin kylässä, puoli tuntia (35 km) Tampereelta länteen. Kylä on erityisen kaunis maantieteeltään ja maisemiltaan sekä historialtaan erityinen. Kylä on rakentunut jo keskiajalla hyvien vesireittien varteen ja kylästä on kaunis näkymä järvelle. Aivan kylän vieressä on Otamusjoki, jonka partaalta lähtevät merkityt luontoreitit upeisiin metsämaisemiin ja mainioille melontareiteille. Otamuksen kesäkahvila on suosittu poikkeamispaikka.

Historiaa

Simulan tilan historiaa tunnetaan vuodesta 1540 alkaen, jolloin maakirjaan on tilan omistajaksi merkitty Matts Simonsson. Vuosisatojen kuluessa omistajat ja omistajasuvut ovat vaihtuneet, mutta ajan tavan mukaan uudet omistajat ottivat itselleen talon nimen. Simulat omistivat tilaa aina 1930-luvun alkuun asti, jolloin Elvi ja Toivo Jaakkola ostivat tilan vuonna 1934 ja tila siirtyi Maatalous-Osake-Pankilta nykyiselle omistajasuvulle. Kaupan päälle Elvi ja Toivo saivat vanha emäntä Iida Simulan, jolla oli taloon kiinnitetty kolmeen huoneeseen, keittiöön ja täyteen ylöspitoon oikeuttanut syytinki.

Elvi ja Toivo olivat palkittuja Suomenkarjan jalostajia ja kehittivät tilaa aktiivisesti. Monitaitoinen Toivo oli maataloustöiden ohella seppä, puuseppä, suutari ja räätäli ja hänen kädenjälkensä näkyvät päärakennuksen kalustuksessa. Tilalle tuli traktori Oliver ensimmäisten joukossa ja yksi koko maan ensimmäisistä leikkuupuimureista, Massey-Harris, vuonna 1951.

Vuonna 1960 Toivo menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen ja tilanpito siirtyi Ulla ja Lasse Jaakkolan vastuulle, ensin perikunnan ja vuodesta 1967 alkaen omaan lukuun. Tilan kehitys jatkui, karjakoko kasvoi, uutta teknologiaa otettiin käyttöön ja pellot salaojitettiin. Vuonna 1971 alkoi kaivuriurakointi ja vuonna 1975 karjanpito loppui ja Simulasta tuli viljatila. Meille nykyisille omistajille Elina ja Timo Jaakkolalle tila siirtyi vuonna 1992.

Simulan päärakennuksen rakennutti 1880-luvulla Vihtori Simula, syntymänimeltään Viktor Wasara, joka piti talossa kestikievaria. Vuosina 2003-2020 talo on käynyt läpi täydellisen peruskorjauksen ja alakertaan on pyritty palauttamaan alkuperäistä ilmettä.

Nykypäivä

Simulan tila on ollut luomutuotannossa vuodesta 2018 alkaen ja tuotamme runsaan 160 ha alalla hernettä, härkäpapua, ruista, vehnää, kauraa ja rypsiä. Pääosa sadosta on siementuotantoa, joka menee Junttila Tila Oy:n siemenpakkaamon kautta muiden luomutilojen kylvösiemeneksi.

Olennainen osa viljelykiertoa ovat apilavaltaiset nurmet, jotka olivat käytössä jo ennen luomusiirtymää. Apilanurmilla parannetaan maan kasvukuntoa, sidotaan ilmasta typpeä ja vahvistetaan maan hiilivarastoa. Luomun myötä syysviljat ovat palanneet viljelykiertoon ja myös syysrypsin kylvöä ainakin harkitaan. Koska tilalla ei ole kotieläimiä eikä lähiseudulta ole saatavissa karjanlantaa, lisälannoitukseen on käytetty rakeistettuja kierrätysravinteita.

Tilan peltoja on viljelty kyntämättä jo 20 vuotta ja kaikki pellot pyritään pitämään talven yli kasvipeitteisenä. Käytämme varsinaisen viljelykasvin alla kerääjäkasveja pidättämään ravinteita ja kilpailemaan rikkakasvien kanssa. Apilanurmien jälkeen kylvetään syyskylvöisiä kasveja, joilla apilan sitoma typpi saadaan tehokkaasti sidottua satokasville.

Tilan toinen tukijalka on metsätalous. Metsien hoidosta vastaa Metsäliitto Osuuskunta ja neuvottelemme vuosittain metsäasiantuntijamme kanssa tehtävistä toimenpiteistä. Pääosa metsistämme on talousmetsää, josta noin 30 % on FSC sertifioitua ja loput PEFC sertifioinnin piirissä. Noin 2 ha arvokkaat luontokohteet on suojeltu Metso-ohjelmalla ja lisäksi runsaat 5 ha on jätetty omaehtoisesti aktiivisen metsänhoidon ulkopuolelle.

Ilmastonmuutokseen varaudumme uudistusalojen sekaistutuksilla, lehtipuita lisäämällä ja onpa kotipellon takana myös puolen hehtaarin tammimetsä, josta ehkä tulevat sukupolvet saavat tammitynnyreiden raaka-ainetta, kun Salmin rinteet kasvavat viiniköynnöstä.