Työnohjaus vai valmennus?
Kenelle tahansa ja itse kullekin tulee työssä tilanteita, joissa kuormittuu, väsyy ja voi jopa ahdistua. Kun kivi hiertää kengässä eli jokin työssä tuntuu hankalalta, on aika tehdä asialle jotakin. Autan avaamaan kengännauhat ja kurkistamaan kenkään. Jos valmennus on tuttu termi, on aika tutustua työnohjaukseen.
Näin se tapahtuu: Tapaan joko yksittäisen ihmisen tai ryhmän työyhteisön jäseniä. Kyselen kuulumisia, työhön liittyviä tuntemuksia, kuulostelen esille tulevia ongelmia ja tunnustelen hiertäviä kiviä. Teen muistiinpanoja, kyselen lisää, tarkennamme ja syvennämme tilanteesta syntyvää käsitystä. Kun omasta mielestäni olen saanut käsityksen tilanteesta, teen yhteenvedon kuulemastani. Usein jäsennän asiakkaan/asiakkaiden kertomia asioita kirjoittamalla pääkohtia näkyviin. Tässä vaiheessa ohjattavat usein hämmästyvät teemojen jäsentymistä. Varmistan kysymällä ymmärsinkö oikein, onko lisää oleellisia asioita.
Etenemme pohtimalla esiin nousseiden asioiden merkityksellisyyttä, tärkeyttä, kiireellisyyttä tai sitä, mihin mieluiten haluttaisiin keskittyä. Priorisoidaan ja asetetaan tavoitteita. Mietitään yhdessä, mitä, miten, milloin, kuinka paljon. Esimerkiksi näin. Tai toisin, asiakkaan tilanteen mukaan. Ajan kanssa prosessoiden tai reippaasti edeten. Eri työt, eri tekijät, eri tilanteet vaativat erilaisen etenemisensä.
Asiakkaan on usein helpompi puhua omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan ulkopuoliselle työnohjaajalle tai valmentajalle, joka tekemillään kysymyksillä auttaa löytämään uusia näkökulmia. Työskentelyn aikana koetaan ahaa-elämyksiä, oivalletaan uusia asioita omasta työstä ja löydetään ratkaisuja mieltä vaivanneisiin solmukohtiin. Työnohjaus on valmennusta asioiden havaitsemiseen, muuttamiseen, parantamiseen.
Uudet näkökulmat avaavat uusia mahdollisuuksia työhön tai työelämään. Työ saa mahdollisuuden muuttua sujuvammaksi. Yhdessä voidaan nähdä kokonaisuudet ja työhön liittyvät suhteet ja ymmärtää oman työn vaikutus muiden työhön sekä tiedostaa muiden työn merkitys oman työtehtävän onnistumisen kannalta.
Työnohjaus voi olla yksilöllistä, jolloin voidaan keskittyä vain ja ainoastaan yhden työntekijän ajatus- ja kokemusmaailmaan, tai työnohjauksessa voi olla kerrallaan ryhmä samassa tai eri työyhteisöissä olevia työntekijöitä. Ryhmässä keskustellaan yhdessä ja saadaan monipuolinen kuva asiasta.
Työnohjaus edistää työssä jaksamista, työn sujuvuutta, työn aiheuttamien tunteiden hallintaa. Kaiken kaikkiaan työhyvinvointi paranee. Parhaimmillaan voidaan yhdessä löytää uusia työtapoja ja -menetelmiä. Kaikki tämä luo edellytyksiä työn tuloksellisuuden kohenemiseen. Mikä onkaan palkitsevampaa koko työyhteisölle!
